perjantai 21. heinäkuuta 2017

Värikäs 8-vuotissynttärikakku tytölle, munaton kakkupohja


Macaronit ovat ihanan näköisiä pikkutarjottavia kahvipöydässä, mutta niistä saa myös taiottua pirteännäköisen kakun koristelun hetkessä. Meillä tämä värikäs kakku koristi pöytää, kun juhlimme tyttömme 8-vuotissynttäreitä sukulaisten kesken. Tytön toiveena oli värikäs, macaroneilla ja pienillä marengeilla koristeltu kakku, jossa olisi suklaata ja vadelmaa. Tällainen siitä sitten tuli :)




Kakussa on munaton kakkupohja. Testailin munattoman vaalean kakkupohjan tekemistä 1-vuotiaamme ombre-pursotetussa kakussa vähän aiemmin. Sen kakun pohja oli ihanan kostea, mutta se oli todella mureneva ja makukin oli mielestäni erikoinen. Tosin muille syöjille se tuntui maistuvan siitä huolimatta :) Seuraavat juhlavieraat kuitenkin kutsuttiin parin viikon päästä tuon kakun tuhoamisesta. Sain samantein hyvän syyn testailla munatonta vaaleaa kakkupohjaa uudestaan, hieman muokattuna. Tällä kertaa pohja onnistui yliodotusten! Siitä tuli helpommin käsiteltävä ja makukin oli sopivan mieto. Pohja oli myös niin kostea, ettei se kaivannut lainkaan ylimääräistä kostutusta. Tätä teen vielä uudestaankin!



Kakun makumaailmaan tyttö toivoi vadelmamoussea. Halusin pitää kakun raikkaana, joten kaivoin vadelman lisäksi pakkasesta täytteen joukkoon testimielessä myös punaherukoita. Paseerasin varmuuden vuoksi molemmat marjat, jotta täytteestä ja pinnasta tuli mahdollisimman sileä, ja sellainen täytteestä tulikin. Mutta mutta. Se kuuluisa epäonni näyttäytyi taas. Täytettä tehdessä nimittäin sattui pienen pieni laskuvirhe ja ajatusmoka. Marjoja tuli suhteessa muihin aineksiin reilusti vähemmän kuin olisi pitänyt. Voi nyyh. Tuon huomasin myös kakun maussa, sillä kakku jäi täytteen osalta turhankin plissun makuiseksi. Laitan ohjeen kuitenkin itselleni muistiin tulevia muokkauksia varten :) Ja teille tiedoksi, millaista täytettä ei kannata tehdä :)


Värikäs 8-vuotiskakku tytölle

Pohja n. 20 cm vuokaan, täytteineen päivineen n. 22 cm vuokaan.

Pohja:
4 dl vehnäjauhoja
2 dl sokeria 
2/3 dl perunajauhoja
2/3 tl suolaa
1.5 tl leivinjauhetta
1 tl ruokasoodaa 
1 tl vaniljasokeria 
1 rkl (valkoviini)etikkaa
1 dl öljyä 
2.75 dl vettä

Täyte punaherukka-vadelmamousse (Täyte on melko plissun makuinen tällaisenaan. Laitan ohjeen kuitenkin itselleni muistiin. )
300 g vadelmia + 0.5 dl vettä
270 g punaherukoita
6 dl vispikermaa
400 g vaniljatuorejuustoa
3 rkl tomusokeria
4.5 tl liivatejauhetta
1 rkl sitruunanmehua
3.5 rkl vettä

Kuorrutus, suklaaganache:
100 g tummaa (50%) suklaata
1 dl vispikermaa
vajaa 1 rkl glukoosisiirappia (ei pakollinen)

Koristeeksi:
värikkäitä macaroneja


Ohje:
Tee ensin kakkupohja. Sekoita pohjan kuivat aineet keskenään sekaisin. Lisää joukkoon vesi, öljy ja etikka. Sekoita nopeasti sekaisin. Sekoita vain sen verran, että aineet juuri ja juuri sekoittuvat keskenään. Kaada taikina voideltuun n. 20 cm irtopohjavuokaan. Paista 180 asteessa n. 40 minuuttia. Kokeile kypsyy tikulla. Kun tikkuun ei tartu raakaa taikinaa, on pohja kypsä. Jäähdytä pohja kokonaan hyvin peiteltynä. Leikkaa jäähtynyt pohja kolmeen osaan. 

Tee täyte. Keitä vadelmia pienessä (0.5dl) vesimäärässä kahden minuutin ajan. Paseeraa vadelmasose eli painele se siivilän läpi. Hurauta punaherukat soseeksi ja paseeraa myös se. Paseerattuja soseita on kumpaistakin n. 200 g. Sekoita soseet keskenään ja lisää joukkoon vaniljatuorejuustot sekä tomusokeria. Sekoita liivatejauheen joukkoon 3.5 rkl vettä ja 1 rkl sitruunanmehua. Anna turvota muutama minuutti. Lämmitä turvonnutta liivatetta mikrossa n. 20 sekuntia, kunnes se on kokonaan sulanut. Sekoita liivate ohuena nauhana punaherukka-vadelma-tuorejuustoseokseen koko ajan vatkaten.

Vatkaa kerma löysähköksi vaahdoksi. Lisää punaherukka-vadelma-tuorejuustoseos kermavaahdon joukkoon. Vatkaa sekaisin. Maista ja lisää makusi mukaan lisää tomusokeria.

Täytä kakku. Laita kakkupohja lautaselle ja sen ympärille hieman isommat (n. 22 cm) irtopohjavuoan reunat tai reunavuoka. Laita reunoille reunakalvot ja voitele ne kevyesti. Levitä pohjan päälle hieman vajaa puolet moussesta. Laita keskelle toinen kakkupohjan pala ja paina kevyesti alaspäin, kunnes täytettä pursuaa kakkupohjan ja reunan välistä. Levitä päälle saman verran täytettä ja paina kolmas kakkupohjan pala päälle samalla tavalla. Levitä päälle vielä loput täytteestä. Laita jääkaappiin hyytymään muutamaksi tunniksi.

Tee kuorrutus. Pilko suklaa mikron kestävään kulhoon. Kaada joukkoon kuohukerma. Kuumenna mikrossa välillä sekoitellen, kunnes kaikki suklaa on sulanut. Sekoita joukkoon glukoosisiirappi. Jäähdyttele seosta hetki ennen kuin laitat kakun päälle. Kuorrute on sopivaa, kun se on hieman paksuuntunut, mutta edelleen juoksevaa. Eikä kuumaa! Levitä suklaa kakun päälle ja anna valua reunoilta alas. Laita kakku jääkaappiin, jotta päällinen jähmettyy koristelua varten.

Koristele värikkäästi. 



torstai 20. heinäkuuta 2017

Marjainen leipävanukas hävikkiherkkuna


Leivänreunat ja -kantit, jotka ovat jääneet yli vaikkapa voileipäkakkujen teosta, voi hukuttaa helposti ja herkullisesti pullavanukkaan tapaiseen jälkiruokaan eli leipävanukkaaseen! Tein meidän juhliin kaksi isohkoa voileipäkakkua eli kukkakimpun muotoisen voileipäkakun ja sydämen muotoisen lohivoileipäkakun. Vaikka kuinka yritin leikata leivistä reunat mahdollisimman ohuelti pois, jäi reunoja melko paljon. Jätin myös leivänkantit käyttämättä, joten ylimääräistä leipää oli juhlien jälkeen paljon. En halua heittää mitään pois, joten niistä pullavanukkaan kaltaisen jälkkärin, kahteen otteeseen. 


Ensimmäisellä kerralla laitoin leipien joukkoon vain sokerilla maustetun maidon sekä marjoja. Tuosta versiosta jäi selvästi uupumaan makeutta. Seuraavalla kerralla laitoin joukkoon kaapista löytyvää, itsetehtyä raparperi-mansikkahilloa ja kyllä vain, nyt maistui! Leipävanukas oli selvästi parhaimmillaan kylmänä, jolloin leivänreunat olivat selvästi makeampia, kuin lämpimänä maistellessa. Mikään liian makea tämä ei kuitenkaan ollut, eli jos kaipaa makeamman pullavanukkaan makeutta, kannattaa joukkoon laittaa vieläkin enemmän hilloa. 


Marjainen "pullavanukas" leivänreunoista

Aineet:
n. 300 g leivänreunoja/-kantteja
4 dl maitoa (tai 0.8 dl maitojauhetta + 4 dl vettä)
0.75 dl sokeria
1 tl vaniljapastaa (tai 1 vaniljatangon siemenet)
marjoja (laitoin mustikoita, vadelmia, punaherukoita)
n. 1 dl hilloa (laitoin itsetehtyä raparperi-mansikkahilloa)

Ohje:
Laita leivänreunat vuokaan. Sekoita maito (tai maitojauhe+vesi), sokeri, vanilja keskenään sekaisin. Kaada maitoseos vuokaan leivänreunojen päälle ja sekoita. Anna maitoseoksen imeytyä reunoihin muutama minuutti. Ripottele pinnalla reilusti esim. mustikoita, vadelmia, punaherukoita sekä hieman hilloa. 

Paista 175 asteessa reilu puoli tuntia. Anna jäähtyä. Itse tykkäsin vanukkaasta eniten täysin kylmänä, jolloin leivänviipaleet olivat tekeytyneet ja makeutuneet kunnolla. 


maanantai 17. heinäkuuta 2017

Kukkakimppu-voileipäkakku kinkkutäytteellä


Kukkakimpun muotoinen voileipäkakku on näyttävä ja juhlava juhlapöydän kakku.

Tällaisia koristeellisia ja värikkäitä voileipäkakkuja on tullut vastaan jo pidempään, ja nyt kun vietimme kahden lapsemme synttäreitä viime kesäkuun puolella, päätin vihdoin kokeilla tuota kaunotarta. Tällainen tuli lopputuloksesta, kun kakun pintaan heitteli kiinni mm. salaatin lehtiä, kinkkua, juustoa, viinirypäleitä, pensasmustikoita. Itse laitoin joukkoon myös edellisenä päivänä kasvimaan perukoilla puhjenneita ruohosipulin kukkia. Kakusta tuli mielestäni tosi nätti ja hauskalla tavalla erilainen voileipäkakku :)


Tällaisen kakun koristeluun kannattaa varata hieman normaalia enemmän aikaa. Itselläni siihen meni aikaa noin tunti. Lopputulos kuitenkin on mielestäni ehdottomasti sen arvoinen ja olen valmis tekemään tällaisen uudestaankin. Ainut mikä tässä kakussa jäi harmittamaan, oli ruohosipulin varsien käyttö kukkakimpun "varsina". Alunperin suunnittelin tekeväni varren suikaloidusta kurkusta, mutta mokoma aikapula iski ja heittelin vain pöydällä heiluneet, ruohosipulin kukista ylijääneet varret kakun kylkeen kiinni. Nyt ne näyttävät, ainakin omaan silmääni, liiankin ohuilta luiruilta ollakseen muhkean kukkakimpun varsia. Kannattaakin käyttää esim. kurkun vartta, jos haluaa enemmän kukkakimppua muistuttavan luomuksen. No mutta onhan tuo ilman noita varsiakin varsin kivan näköinen, vai mitä mieltä olet? :) 


Kakun sisältä löytyy sekä kinkku- että suolakurkkutahnaa. Tällä kertaa tahnat on tehty niin helpolla tavalla, että tulen jatkossakin tekemään tätä, nimittäin monitoimikoneessa! Samalla kun kävin hakemassa inspiraatiota älyttömän herkulliseen sydämen muotoisen savulohivoileipäkakun koristeluun herkullisessa Pullahiiren blogissa, silmiini osui osui tekstinpätkä, jossa Pullahiiri kertoi täytteen tekovinkiksi monitoimikoneen. Miten tuo ei ole aiemmin tullut mieleeni, sehän nopeuttaa ja helpottaa urakkaa aivan älyttömästi, kun aineet voi tunkea koneeseen ja hurauttaa muutamassa sekunnissa sekaisin tahnaksi! Kipaisin heti vinkin lukemisen jälkeen kauppaan testatakseni tuota, ja voi sitä iloa, kun sain valmiin kinkkutahnan valmiiksi monitoimikoneella hurauttaen ihan vain hetkessä. Iloni (ja myös muiden ilo) vain suureni, kun maistoin ja maistatin tahnaa muille leivän päällä. Sehän oli hyvää! Tuota kinkkutäytettä voisin tehdä heti uudestaan jo pelkästään leivän päälle iltapalalla tai muutenkin. Niin helppoa ja hyvää.

Päätin samantein, että laitan tuollaista samanlaista kinkkutahnaa kakun sisään. Ja koska kinkkutahnan tekeminen oli tosi nopeaa, niin päätin täyttää kakun päivää ennen juhlia ja koristella sen tarjoilupäivänä, niin välttyisin pakastamisrumbalta.


Alunperin meinasinkin tehdä täytteen pelkästä kinkkutahnasta. Hetken mielijohteesta väsäsin kuitenkin myös toisen, suolakurkkusalaattisen täytteen. Tai ehkä senkin takia, ettei kinkkutäytettä ollutkaan aivan tarpeeksi koko kakun täytteeksi. Nyt täytteitä oli juuri passelisti koko kakkuun. Mutta mutta. En voi edelleenkään sanoa tykkääväni suolakurkuista voileipäkakun välissä. En pidä siitä kyllä muutenkaan esim. hamppiksen välissä. Se syö liikaa muita makuja. Pienenä määränä suolakurkku toki korostaa makuja, mutta ainakin tässä kakussa jo tuo reilu 2 rkl kurkkusalaattia oli liikaa ja maistui makuuni liikaakin. Ensin kerralla aionkin tehdä koko kakun pelkästä kinkkutäytteestä. Se oli herkkua se! :)


Yllä hieman kuvaa juhlapöydän tarjottavista..

Postasin vähän aikaa sitten myös toisen erilaisen voileipäkakun eli lohitäytteisen sydämen muotoisen voileipäkakun ohjeen. Tuo löytyy kuvasta vasemmalta, kukkakimppu-voileipäkakun vierestä. Nuo kaksi olivat juhlapöydästä löytyneet suolaiset tarjottavat ja riittivät hienosti juhliimme, joissa oli 12 aikuista juhlijaa. Ja myös liuta lapsia, jotka kuitenkin keskittyivät enemmän lasten pöydästä löytyneisiin herkkuihin.. Kovin paljon ei meille noista suolaisista jäänyt mutusteltavaa seuraavalle päivälle. Toki syynä on myös se, että voileipäkakkuja päätyi juhlien jälkeen muutamien juhlijoiden matkaan, mutta myös se, että menekki oli yllättävän hyvä :)

Kinkkuvoileipäkakku

Aineet:
n. 9 palaa tummaa, rukiista, viipaleleipää
n. 11 palaa vaaleampaa, kuituista viipaleleipää

Täyte I, kinkkutäyte:
300 g palvikinkkua
200 g ruohosipulituorejuustoa
200 g maustamatonta tuorejuustoa
100 g sipuli-ranskankermaa
100 g makeaa suippopaprikaa
mustapippuria
hieman (meri)suolaa

Täyte II, kurkkusalaattitäyte:
200 g ruohosipulituorejuustoa
100 g ranskankermaa
n. 2 rkl suolakurkkusalaattia
mustapippuria
hieman suolaa (merisuolamyllystä)

Kostutukseen:
n. 1.5 dl lihalientä

Kuorrutus:
n. 1 dl vispikermaa
n. 200 g tuorejuustoa (laitoin puolet valkosipuli ja puolet maustamatonta)

Koristeluun:
Kurkkua
salaattia
minitomaatteja
juustosiivuja
kinkkusiivuja
viinirypäleitä
mustikoita
ruohosipulinkukkia
jne.

Ohje:
Ota esille pyöreä kulho ja vuoraa se kelmulla. Älä säästele kelmua, vaan anna sen tulla ainakin kulhon halkaisijan verran yli reunoilta.

Tee lihaliemi kuumentamalla vesi ja liottamalla siihen pala lihaliemikuutiota. Jäähdytä kokonaan ja kuori mahdollinen pinnalle noussut rasvakerros pois.

Tee kinkkutäyte hurauttamalla kinkun siivut ruohosipulituorejuuston kanssa monitoimikoneen terällä hienoksi. Lisää joukkoon paprika ja hurauta sen verran sekaisin, että täyte värjääntyy ja paprikat hienontuvat omaan makuusi sopivan kokoisiksi. Sekoita joukkoon maustamaton tuorejuusto sekä ranskankerma. Maista ja mausta suolalla ja pippurilla.

Tee toinen täyte sekoittamalla kaikki aineet keskenään sekaisin. Maista ja mausta.

Leikkaa leivistä reunat pois. Laita n. 4 palaa tummaa leipää kulhon pohjalle ja osaksi reunoille. Kostuta. Levitä päälle vajaa puolet kinkkutäytteestä. Laita päälle n. 6 palaa vaaleampaa leipää. Kostuta ja levitä pinnalle kaikki kurkkusalaattitäytteestä. Laita pinnalle taas n. 5 palaa tummaa leipää, kostuta ja levitä loput kinkkutäytteestä. Laita vielä päälle vaaleat leivän palat. Muista kostuttaa. Nosta ylimääräiset, reunojen yli menevät kelmun palat päälle ja laita päälle vielä painoksi lautanen tms. Laita kakku jääkaappiin tekeytymään vähintään vuorokaudeksi.

Kun alat koristelemaan kakkua, nosta kelmut pois ja kippaa kakku tarjoilulautasen toiseen reunaan. Varaa siis kakun alustaksi sen kokoinen lautanen, että myös kukkakimpun varsi mahtuu lautaselle.



Vatkaa kuorrutuksen kerma vaahdoksi ja vatkaa joukkoon myös notkistettu tuorejuusto. Sivele kerma-tuorejuustoseosta kakun pintaan.



Koristele kakku painamalla koristeita kevyesti kakun pintaan. Salaattia, kinkkurullia, juustorullia, viinirypäleitä, minitomaatin puolikkaita..



Tee kakulle lopuksi vielä varsi. Itse käytin ruohosipulin varsia, mutta komeamman saa pitkittäin viipaloidusta kurkusta :)

Vinkki:
* Huomaa, että täyte saa olla reilun makuinen, sillä leivät imevät itseensä myös makua ja maku laimenee.

lauantai 15. heinäkuuta 2017

Pojalle 1-vuotiskakku elefanttikoristeella, munaton


Meidän 1-vuotiaan pojan ja 8-vuotiaan tytön yhteissynttäreitä vietettiin kahteen otteeseen. Tässä oli sekä hyvät että huonot puolensa. Hyviä puolia oli se, että pääsi leipomaan enemmän erilaisia juttuja, mutta samalla huonona se, etten ehtinyt paneutumaan pääkakkujen tekemiseen niin hyvin kuin olisin halunnut. Molemmille kun piti tehdä omat kakkunsa, kahteen kertaan. Pojan yksivuotiskakkujen päälle päätyikin molemmissa juhlissa tämä sama elefanttikoriste.

Toisissa juhlissa kakun reunapursotus vaihtui ombre-pursotetusta kakusta tähän todella simppelisti pursotettuun kakkuun. Aika ei vain yksinkertaisesti riittänyt suurempaan työmäärään tämän kakun osalta, sillä tein juhliin myös pari voileipäkakkua, pannacottaa sekä myös tytölle oman kakun. Ja pitihän sitä myös mm. siivota ja hoitaa puutarhaakin siistimmäksi ;) Vaikka tämän kakun kerma taisi vatkaantua hieman liian paksuksi ja reunoista tuli aavistuksen aaltoilevat, niin aika kiva siitä lopulta näinkin tuli, ainakin omaan silmääni :)


Tähän kakkuun tuli testattua, miten herkullinen munaton ja maidoton mokkapalaohjeen taikina paistuu vuoassa kakkupohjaksi. Testaamisessa sattui vain pieni vahinko, sillä kaiken härdellin (=mm. nuorimman roikkuessa välillä jaloissa), mittasin kaakaojauhot väärin. Pohjasta tuli mittavirheen ansiosta hieman tahmeahko, ja myös maku jäi aiottua miedommaksi. En tiedä testaanko pohjaa enää uudestaan oikeilla mitoillla, sillä tein myöhemmin vieläkin paremman pohjan. Siitä itseasiassa tuli oma tämän hetken suosikkini munattomista suklaakakkupohjista :) Jos kiinnostuis, tuo ohje löytyy vadelma-valkosuklaakakun postauksesta :)

Epäonni muuten jatkui myös täytteenteon ajan. Kakun sisään taiteilin mansikkamoussen vähän liiankin hätäisesti. Tein laskuvirheen mansikoiden osalta ja siitäkin tuli plissun makuinen. Jätänkin tuon ohjeen kokonaan pois blogista, ettei ketään vain sattumalta aio testata sitä. Pohjan ohjeen laitan tähän niillä mitoilla, joilla pohja olisi pitänyt leipoa. Ja lisään myös linkin siihen parempaan pohjaan :) Tällä kertaa tällainen kakku. Ensi kerralla sitten juhlat erikseen kummallekin lapselle, niin ehtii(?) paremmin keskittyä kaikkeen tekemisiin :)


Pojan 1-vuotiskakku, testinä munaton tumma kakkupohja

n. 24 cm vuokaan

Aineet (pst. parempi pohja löytyy vadelma-valkosuklaakakun postauksesta!):
6 dl vehnäjauhoja 
3 dl sokeria 
1.5 dl hyvää, tummaa kaakaojauhetta (laitoin vahingossa 1 dl)
1 tl suolaa
1.5 tl leivinjauhetta
1.5 tl ruokasoodaa 
2 tl vaniljasokeria 
1.5 rkl (valkoviini)etikkaa
1.25 dl öljyä 
4 dl vettä

Täyte:
mansikkamoussea

Kuorrutus:
3 dl vispikermaa
100 g tuorejuustoa
hieman vaniljasokeria
kaulintamassaa

Ohje:
Sekoita pohjan kuivat aineet keskenään. Lisää joukkoon etikka, öljy ja vesi. Sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi. Sekoita vain sen verran, että aineet juuri ja juuri sekoittuvat keskenään. Levitä taikina kevyesti voideltuun vuokaan. Paista uunin keskitasolla 175 asteessa n. 45-50 minuuttia, kunnes pohja tuntuu sormin varovasti koitettuna kiinteältä eikä keskelle tökättyyn tikkuun tartu raakaa taikinaa. Varo paistamasta liikaa. Anna jäähtyä kunnolla peitettynä. Leikkaa jäähtynyt pohja kolmeen osaan.

Tee täyte. Soseuta mansikat. Vatkaa kerma vaahdoksi. Sekoita joukkoon tuorejuusto, sokerit ja mansikkasose. Liota liivatejauhe veteen, anna turvota muutama minuutti. Kuumenna mikrossa kunnes liivate sulaa (n. 15 sekuntia). Lisää mansikkatäytteen sekaan liuotettu liivate ohuena nauhana koko ajan voimakkaasti vatkaten. Täytä kakku irtoreunavuoan reunaosien sisäpuolelle. Anna seistä jääkaapissa vähintään 6 tuntia. Poista vuoan reunat.

Vatkaa kuorrutetta varten kerma kevyesti vaahdoksi. Vatkaa joukkoon notkistettu tuorejuusto sekä hieman vaniljasokeria. Levitä ohut kerros kakun päälle. Kaulitse päälle kaulintamassasta pyöreä levy. 



Laita lopun kermavaahdosta pursotuspussiin, missä on ruusun terälehtitylla (vai mikä tuo onkaan oikealta nimeltään..?). Pursottele reunat. 



Koristele loppuun norsulla ja nonparelleilla.

keskiviikko 12. heinäkuuta 2017

Raparperipiirakka-valkosuklaajuustokakku


Onpas vaikea päättää nimeä tälle piirakka-juustokakulla tai juustokakku-piirakkalle. Joka tapauksessa suussasulavan pehmoiselle leivonnaiselle, jonka alla on mehevä raparperipiirakkaa ja päällä pehmeä mascarponea sisältävä vaniljainen valkosuklaamousse. Tällainen juustokakku tuli tehtyä raparperi-britakakun lisäksi toisena raparperiherkkuna viime viikolla. Ja hyvää oli. Sai paljon kehuja sekä kotona että töissä! :)


Valkosuklaamoussepäällinen on samantapainen kuin tytön synttäreille tekemässäni suklaakakkupohjaisessa vadelma-valkosuklaakakussa. Valkosuklaamousse tosin muokkautui leipomisen lomassa vaniljaisemmaksi lisätyn vaniljakastikkeen ja vaniljasokerin ansiosta. Koostumus on mascarponen takia ihanan suussasulavan pehmoinen, vähän kuin vaahtokylpy. Ja maku on miedon valkosuklainen. Tuo paksuhko juustokakkumainen kerros ei kuitenkaan ollut mikään liian makia, vaan natsasi kivasti yhteen muun piirakan kanssa.


Pohja on mun lempipohjia, sillä siihen tulee ihanan helppo aineet-vain-sekaisin-tyyppinen taikina. Heitin pohjaan tällä kertaa testimielessä nesteeksi hieman vaniljakastiketta, sillä ajattelin laittaa loppupurkin tuohon päällinen. Vanilja ei maistunut pohjassa juurikaan, joten nesteenä voisi hyvin käyttää myös jotain muuta nestettä. Pohjan maku on siis edelleen mieto tuosta vaniljalisäyksestä huolimatta. Voisinkin kuvitella, että tätä samaista piirakka-juustokakkua voisi tehdä myös muista kirpeähköistä marjoista. Ja se itse asiassa on tällä hetkellä kokeilulistalla, sen verran maukas piirakka/juustokakku on kyseessä :) 


Huomasin muuten raparpereita pilkkoessani, että raparperien happamuuksissa on eroja ihan hirmuisesti! Maistelin isäni tuomia, valtavan paksuja raparin varsia ja heitin suuhun heti perään muutaman omasta maasta poimimani, ohuemman varren palan. Paksumpi varsi oli yllättävän paljon miedompi kuin ohut. Kumpikaan ei kuitenkaan ollut puiseva, vaan molemmat olivat erittäin mehukkaita. Näin paljon ne kasvuolosuhteet ilmeisesti vaikuttavat raparperiin. Raparperin määrääkin kannattaa fiksailla oman maun ja raparperin happamuuden mukaan. Itse laitoin ei-niin-happamia raparperin paloja mielestäni melko reilustikin, mutta valmiissa piirakassa/kakussa jäin kaipaamaan raparperien happamuutta. Raparia kannattaakin heitellä mukaan oman maun mukaan :)


Vein töihin loput kakusta ja siellä se katosi nopeampaa kuin osasin kuvitellakaan.


Jos raparpereja ei löydy, niin uskaltaisin suositella kokeiltavan tätä myös vaikkapa punaherukoista! :P

Raparperipiirakka-valkosuklaajuustokakku

n. 25 cm vuokaan

Taikina:
2 kananmunaa
1 dl öljyä
1.25 dl (vatkattavaa) vaniljakastiketta
3 dl vehnäjauhoja
1.5 dl sokeria
0.5 tl suolaa
1.5 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria 

Pinnalle:
n. 6 dl (oman maun mukaan) raparperin paloja
ripaus sokeria

Valkosuklaamousse:
125 g mascarponea
2.5 dl Flora Vispiä
1.25 dl vatkattavaa vaniljakastiketta
1 rkl vaniljasokeria
1 rkl sokeria
1.5 tl liivatejauhetta
1.5 rkl vettä
100 g valkosuklaata 

Ohje:
Mittaa taikinan kaikki aineet kulhoon ohjeen mukaisessa järjestyksessä ja sekoita nopeasti sekaisin, älä vatkaa. Kaada taikina piirakkavuokaan ja levitä tasaisesti pohjalle. 



Pilko raparperin varret pienemmiksi paloiksi. Ripottele palat pohjan päälle. Ripottele hieman sokeria raparperin palojen päälle ja laita koko komeus uuniin. 



Paista 180 asteessa, kunnes pinta on saanut hieman väriä pintaansa eli n. 30 minuuttia ja kun piirakka tuntuu keskeltä painettuna pehmeältä, mutta kiinteältä. Jäähdytä kokonaan. Pese irtopohja vuoan reunaosa ja nosta takaisin kakun reunoille. Voitele reunat kevyesti. Voit myös käyttää reunakalvoja (ja voidella ne), jolloin kakun irroittaminen on helpompaa.



Kun piirakka on täysin jäähtynyt, tee päällimmäinen kerros eli valkosuklaamousse. Sulata pilkottu valkosuklaa mikrossa varovasti välillä sekoitellen. Vatkaa Flora Vispi ja vatkattava vaniljakastike paksuksi vaahdoksi. Vatkaa joukkoon mascarpone. Mausta sokerilla ja vaniljasokerilla. Sekoita liivatejauhe veteen ja anna turvota muutama minuutti. Kuumenna turvonnutta liivatetta mikrossa n. 10 sekuntia, kunnes se on kokonaan sulanut. Vatkaa liivateseos täytteen joukkoon ohuena nauhana koko ajan voimakkaasti vatkaten. Vatkaa joukkoon myös sulatettu valkosuklaa. Kaada täyte samantein kakun päälle ja levitä tasaiseksi. 


Laita jääkaappiin jähmettymään muutamaksi tunniksi. 

Koristele esim. mansikoilla. Ja eikun nauttimaan :)

Vinkki: 
* Pohja on itsessään miedohkon vaniljan makuinen. Jos haluat, voit maustaa sitä vaikka kardemummalla tai ylimääräisellä kanelilla. 

* Kokeile tätä kakkua myös muista marjoja tai hedelmiä. Koska pohja ja päällinen ovat miedon makuisia, sopii kakkuun hyvin kirpeähköt marjat.




Sain pitkästä aikaa leivonnaisen kuvaamiseen hieman normaalia enemmän aikaa. Keskityin sommitteluun sen verran, että unohdin kokonaan vuoden ajan ja siihen liittyvän vihreyden. Olinkin tyytyväinen siihen asti, kunnes sain kuvat koneelle. Kuvia katsoessani mieleeni juolahti jostain syystä Joulu ja joulunfiilis! No, eipä se piirakka-juustokakun makua pahentanut, sillä hyvää oli!

Tämän juustokakkumaisen piirakan jälkeen luvassa jälleen lisää juhlatarjottavia. Mm. kukkakimpun muotoinen voileipäkakun ohje :)

sunnuntai 9. heinäkuuta 2017

Raparperi-britakakku


Raparperi ja brita-kakku on aikas nami yhdistelmä! Tämä tuli testattua viime viikolla, kun halusin hukata isäni tuomat raparperit jonnekin herkkuun. Brita-kakku on ihana kesäinen klassikkoherkku, joten päätin tehdä raparpereista rapeahkojen ja makeiden kakkulevyjen väliin ei-niin-makean raparperitäytteen. Oli ilmeisesti aika nappiyhdistelmä, sillä tämä brita maistui myös henkilölle, joka ei normaalisti raparperista välitä!


Testailin tällä kertaa britan tekemistä hieman eri ohjeilla, mitä aiemmin. Tähän versioon tuli vähemmän valkuaisia, joten myös päällä oleva marenkikerros oli ohuempi. Marenkikerroksen levittäminen olikin melko tosi hankalaa ja alla oleva pohjataikina meinasi sekoittua marenkiin hieman liikaa. Aiempiin mango-passion-britakakkuun ja mansikkaiseen britakakkuun olen laittanut enemmän valkuaisia, jolloin marenkikerros on myös ollut paksumpi ja helpommin levitettävissä. Makuun tuo valkuaisten määrä ei kuitenkaan pahemmin vaikuttanut, mutta paksuuteen kyllä. Brita-kakun pohjaosasta tuli tällä ohjeella melko ohut. Toisaalta, eihän sen paksu tarvitsekaan olla. Tämä oli oikein suussasulavaa, makeaa herkkua.


Brita kätkee sisäänsä raparperitäytteen, joka on helppo raparperisoseesta ja vatkatusta vispikermasta tehty seos. Laitoin tähän versioon raparperia melko reippaastikin, mutta raparperi maistui silti melko miedosti. Syynä oli selvästi raparpereiden muutoinkin mieto maku, sillä raakana maistelemani raparin palat olivat nekin melko plissuja. Raparperisoseen määrä kannattaakin maistella sopivaksi ja tehdä mahdollisuuksien rajoissa sosetta vieläkin enemmän, ainakin mikäli raparit tuntuvat olevan melko miedon makuisia.


Heittelin täytteen joukkoon hieman kanelia, mutta sen makua ei juurikaan erottanut. Mutta eipä se tuntunut haittaavan kakun tuhoamista. Kakkua nimittäin maisteli kaksi aikuista ja myös pari lasta otti pikku pikkupalat. Mutta johonkin kummaan se kakku katosi tuollakin porukalla, ja todella nopsaan, hups!


Raparperi-britakakku


Pohja:
125 g voita huoneenlämpöisenä
1 dl sokeria
2 keltuaista
1 dl vehnäjauhoja
0.5 dl perunajauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
1 dl maitoa

Marenkikerros:
2 valkuaista 
1 dl sokeria 

Täyte:
6 dl raparperin paloja
n. 0.75 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
(n. 1-2 rkl vettä raparperin kuivuudesta riippuen)
2 dl vispikermaa
n. 0.5 tl kanelia

Ohje:
Valmistele täyte laittamalla raparperin palat kattilaan. Sekoita joukkoon sokeri ja vaniljasokeri. Lämmitä hitaasti välillä sekoitellen, kunnes raparit ovat kuumentuneet ja niistä alkaa irrota nestettä. Jos raparperi on kovin kuivaa, lisää kattilaan tippa vettä. Keitä, kunnes raparperinpalat alkavat pehmetä ja hajota. Tähän menee aikaa n. 10 minuuttia. Nosta kattila jäähtymään. Voit nopeuttaa jäähtymistä laittamalla kattila kylmää vettä sisältävään altaaseen.

Tee britakakun pohja. Vatkaa huoneenlämpöinen voi ja sokerit vaahdoksi. Erottele keltuaiset ja valkuaiset. Laita valkuaiset toiseen, tyhjään vatkauskulhoon odottamaan vuoroaan. Lisää keltuaiset yksitellen voi-sokeri-vaahtoon voimakkaasti vatkaten. Sekoita keskenään jauhot ja vaniljasokeri. Lisää ne vuorotellen maidon kanssa voi-sokeri-muna-seokseen. Aloita ja lopeta jauhoilla. Älä vaivaa taikinaa. Levitä taikina leivinpaperin päälle pellille ohueksi kerrokseksi. Taikina riittää kyllä, vaikka sitä on vähän.



Vatkaa valkuaiset vaahdoksi. Lisää sokeria pienissä erissä, kunnes vaahto on paksua ja kiiltävää. Levitä valkuaisvaahto pohjataikinan päälle.


 Paista 175 asteessa n. 25 minuuttia, kunnes pinta on saanut väriä pintaansa. Anna jäähtyä kunnolla. Leikkaa pohja kahtia. Siirrä toinen puoli tarjoilulautaselle (vasta kun pohja on kunnolla jäähtynyt).


Tee täyte. Vatkaa vispikema kunnolla vaahdoksi. Lisää joukkoon keitetty raparperisose. Jos raparperisose on kovin vetistä, kaada siitä ylimääräistä nestettä pois. Sekoita raparperisose vispatun kerman joukkoon.



Maista ja lisää hieman kanelia. Levitä raparperikerma tarjoilulautaselle olevan pohjan päälle.



 Nosta päälle toinen pohja. Tarjoile ja nauti.

Vinkki:
* Raparperien happamuudessa ja mehukkuudessa on eroja. Jos raparperit ovat kovin miedon makuisia, mutta täytteeseen haluaa kunnon raparin maun, kannattaa sosetta keitellä vieläkin enemmän. Ja jos raparit päästävät keittyessään paljon nestettä (kuten itselläni kävi), kannattaa ainakin osa nesteestä siivilöidä pois, jotta täyte ei tule suottas liian veteläksi.




Tämän britakakun lisäksi tein muuten myös toisen raparperiherkun. Laitan myös sen ohjeen lähipäivinä blogiin, nyt kun raparperiaika vielä on hetken pienen. Sen jälkeen luvassa taas juhlatarjottaviin tutustumista :)

torstai 6. heinäkuuta 2017

Mansikka-raparperi jogurtti-pannacotta


Pannacotta on ihanan kesäinen herkku. Se on myös ihanan raikas ja kevyehkö, kun joukossa on myös jogurttia. Tällaista jogurtti-pannacottaa onkin tullut tehtyä jo muutaman kerran meidän keittiössä. Koska pannacotta ei itsessään ole kovinkaan makea, sen kaveriksi sopii hienosti vaikkapa hieman makeampi hillo. Tämän pannacotan päälle päätyi itsetehtyä raparperi-mansikkahilloa ja se olikin oiva pari turkkilaista jogurttia sisältävän pannacotan kanssa. Hillo ei ollut itsekään liian makea raparperin tuodessa hapokkuutta. Lisäksi, vaikka laitoin hillon joukkoon hieman ohjetta vähemmän sokeria, oli makeutta aivan tarpeeksi. Näistä tuli kivoja pieniä pannacotta-annoksia.


Tätä jogurtti-pannacottaa raparperi-mansikkahillolla tarjoiltiin meillä synttärijuhlissa valmiista annoslaseista. Lasit olivat hippasen suuremmat mitä alunperin ajattelin, mutta koska muita ei kaupasta siihen hätään löytynyt, ne saivat kelvata. Maistatutin yhden pannacotan jo päivää ennen juhlia kriittiselle maistelijalle ja hän mainitsi pannacotassa samantein yhden huonon puolen; se oli laseissa olevat urat, joista ei saanut kaivettua kaikkea pannacottaa pois.. Aika hyvä kommentti henkilöltä, joka ei normaalisti välitä muista kuin kaupan mansikkahilloista, saatika raparperista :) Eli hyvää oli :)


Pannacottaa maisteltiin siis ensimmäisen kerran jo samana päivänä kuin se oli tehty. Silloin sen koostumus oli ihanan pehmoinen, mutta sen verran jämäkkä, että se pysyi juuri ja juuri lusikassa. Seuraavana päivänä pannacotta oli hyytynyt entisestään ja nyt se alkoi muistuttaa juustokakkua. Se olisi varmaan tipahtanut lasistakin sujuvasti pois, mikäli lasin olisi kääntänyt väärinpäin. Jos siis haluaa nauttia pehmoisesta pannacotasta, eikä syö sitä samana päivänä, suosittelen käyttämään 5 liivatelehteä tai tiputtaa senkin jopa 4 lehteen. Halutessaan tuollaisen lohkeavan koostumuksen, voi käyttää 7 lehteä, kuten itse tein. Tosin ehkä tuo pehmoisempi koostumus on näin laseista tarjoiltuna parempi ja ajattelin itsekin tehdä tällaisen seuraavaksi pienemmällä liivatemäärällä.

Ja nämä on muuten helppo ja nopea tehdä! Aineet vain kuumennetaan ja sekoitetaan keskenään ja kaadetaan annoslaseihin jäätymään. Ainoastaan hyytymiseen menee hieman kauemmin aikaa. Tässäpä tulee tämä ohje.


Jogurtti-pannacotta mansikka-raparperihillolla

N. 16 annosta. Aktiivinen tekoaika n. 15 minuuttia

Vaniljainen pannacotta-kerros:
4 dl vispikermaa
1.5 dl sokeria (maun mukaan)
n. 1 tl vaniljatahnaa (tai n. 1 tl vaniljajauhetta tai 1 vaniljatangon siemenet)

4-7 liivatelehteä
6 dl maitoa
5 dl (Turkkilaista) maustamatonta jogurttia

Päälle:
mansikka-raparperihilloa
mansikoita
mintun lehtiä

Ohje:
Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. Sekoita kerma ja sokeri kattilassa, kuumenna ja kiehauta. Sekoita joukkoon vaniljatahna. Puserra n. 5-10 minuuttia vedessä turvonneista liivatelehdistä ylimääräinen vesi pois ja liuota kerman joukkoon. Sekoita keskenään jogurtti ja maito. Kaada kerma-liivateseos ohuena nauhana jogurttiseokseen koko ajan hiljaksiin sekoittaen. Seosta ei kannata vatkata, jottei siihen synny suottas ilmakuplia. Maista, onko pannacotta-seoksessa tarpeeksi sokeria. Kaada seos pieniin laseihin ja laita kylmään hyytymään kahdeksaksi tunniksi, tai mielellään yön yli.

Kun pannacottakerros on hyytynyt, laita päälle hieman mansikka-raparperihilloa. Koristele esimm. mansikoilla ja mintunlehdillä.

Vinkit:
* Vaniljapastan sijasta voi käyttää myös vaniljajauhetta tai kahden vaniljatangon siemenet. Jos käytät tankoja, halkaise tangot pituussuunnassa kahtia ja kaavi siemenet veitsen kärjellä suoraan kylmän kerman joukkoon. Laita myös vaniljatanko kerman joukkoon, mutta poista se kun kerma on kiehahtanut.

* Jos haluat nauttia pannacotan muutaman tunnin sisällä sen tekemisestä pehmeänä tai haluat jos haluat sen olevan seuraavana päivänä paksumpaa/leikattavaa pannacottaa, käytä 7 liivatelehteä. Jos haluat pannacotan olevan seuraavanakin päivänä pehmoista, käytä 5 liivatelehteä.




Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...