maanantai 30. kesäkuuta 2014

Suolattu suklaafudge paahdetulla mantelilla ja lakritsilla / Salted chocolate fudge with roasted almond and liquorice

Vietimme viime sunnuntaina toistamiseen esikoisen synttäreitä, tällä kertaa paikalla oli suvun toinen puoli. Laitan tarjoiluja pikku hiljaa tänne blogiin tulevien päivien aikana. Aivan ensimmäisenä laitan ohjeen näihin ihaniin juhlapöydästä löytyneisiin suklaafudgepaloihin. Olen tarjoillut tämäntapaisia fudgeja liki joka juhlassa viimeisen kahden vuoden aikana ja aina vaan ne maistuvat yhtä ihanille.


Samantapaisia ohjeita löytyy blogistakin jo useampiakin. Suklaafudge on kondensoidusta maidosta + suklaasta koostuva massa. Suklaat vaihtuvat hieman joka kerta sen mukaan mitä kaapista milloinkin löytyy ja fudge saa sisuksiinsa milloin mitäkin. Suosikkini on ehdottomasti lakritsi pähkinöiden/manteleiden kanssa ja niitä löytyi näistä nytkin.


En alunperin edes ajatellut näiden tekemistä, mutta löysin kaapista kokonaisia manteleita. En keksinyt niille siihen hätään mitään käyttöä, joten paahdoin ne uunissa napostelu tarkoituksiin. Kuitenkin paahtamisen jälkeen muistin nämä helpot suklaafudget ja halusin upottaa ne siihen. Manteleita olisi voinut olla vaikka enemmänkin, niin herkullisia ne olivat.

Olen usein käyttänyt suolapähkinöitä, sillä suola sopii suklaan kanssa yhteen korostaen sen makua. Koska tällä kertaa manteleissa ei ollut suolaa, lisäsin sitä fudgemassaan reilusti ja se sopi siihen paremmin kuin hyvin. Nam!

Suolattu suklaafudge paahdetulla mantelilla ja lakritsilla / Salty chocolate fudge

Koosta riippuen n. 80 palaa

Fudge-massaan:
300 g tummaa 50% suklaata
150 g maitosuklaata
1 prk kondensoitua maitoa (ei keitettyä)
25 g voita
0.75 tl suolaa
1 tl vaniljasokeria

Lisäksi:
n. 1.25 dl (reilu 80g) paahdettuja kokonaisia manteleita
n. 1dl (n. 50 g) mantelirouhetta
200 g lakritsin palasia

Ohje:
Paahda ensin mantelit. Kaada mantelit leivinpaperin päälle uunipellille. Paahda manteleita 200 asteisessa uunissa n. 5-10 minuuttia, kunnes ne saavat väriä pintaansa ja alkavat tuoksua paahtuneelle. Varo polttamasta manteleita! Anna jäähtyä sen aikaa kun teet fudgemassan.

Pilko kattilaan suklaat, kaada joukkoon kondensoitu maito sekä voi. Lämmitä koko ajan sekoittaen, kunnes suklaat ovat kokonaan sulaneet. Lisää suola ja vaniljasokeri.
Pilko manteleita ja lakritsinpalasia hieman pienemmiksi ja lisää suklaaseokseen. Sekoita joukkoon myös mantelirouhe. Kaada seos leivinpaperoituun n. 22 x 22 cm kokoiseen vuokaan. Laita jääkaappiin muutamaksi tunniksi. Leikkaa jähmettynyt levy sopivan kokoisiksi paloiksi. Säilytä jääkaapissa.

Vinkit:
* Fudget voi kääriä esim. sellofaaniin ja antaa lahjaksi
* Fudgepalat voi myös pakastaa
* Suklaafudgemassan joukkoon voi sekoitella liki mitä vain. Kokeile lakritsin ja manteleiden sijasta vaikka kuivattuja marjoja tai suosikkipähkinöitäsi.
* Suklaita voi vaihdella mielensä mukaan, mutta kannattaa muistaa, että mitä vaaleampi suklaa, sitä enemmän sitä tarvitaan. Esimerkiksi jos käyttää pelkkää valkosuklaata, sitä tarvitaan n. 800g.



lauantai 28. kesäkuuta 2014

Valkosuklaa-raparperipiirakka

Juhannuksena leivontasormet kaipasivat hieman tekemistä, joten kaivoin jääkaapista muutaman jäljellä olevan raparperin varren esiin ja kävin inspiraatiota etsiessäni reseptiarkistojani läpi. Löysin kolme aivan ihastuttavaa aiemmin tekemääni raparperipiirakkaohjetta, joita en ole kuitenkaan hetkeen tehnyt. Kaksi niistä löytyykin jo blogistani. Ensimmäinen on lapsuudestanikin tuttu muru-rahkapiirakka ja toinen kaurahiutaleita ja valkosuklaata sisältävä ihana kaurainen raparperipiirakka. Kolmas ohje löytyykin jostain syystä vain omalta koneeni kätköistä. Tuossa ohjeessa oleellisin ajatus oli valkosuklaakiisselin yhdistäminen raparperiin. Otin niistä parhaat puolet ja kokosin yhdeksi ohjeeksi. Lopputuloksena on todella mehevä ja hyvänmakuinen piirakka, josta löytyy 3 maukasta ja erittäin hyvin yhteensopivaa elementtiä: kaurahiutalemuruseos, jonka alla raparperia ja valkosuklaata.


Vähän kuin tieteen nimissä nappasin samana päivänä tehdystä, vielä lämpimästä piirakasta pienen palasen koemaisteluun ennen kuin jääkaappi kutsui piirakkaa. Piirakan ensi puraisu oli niin kostea, että jo epäilin piirakan olevan raaka. Tarkempi tarkistaminen osoitti piirakan olevan kypsä, mutta vain mielettömän kostea. Ensimaistelussa maistui hieman raparperin kirpeys, mutta valkosuklaan maku ei tuossa vaiheessa ollut aivan niin selvä kuin olin kuvitellut. Piirakka ei yllättäen suht suuresta sokerin ja valkosuklaan määrästä ollut lainkaan liian makea. Rapea kauramurupäällinen sopi piirakkaan paremmin kuin hyvin ja oli hilkulla, ettei piirakkaa olisi tullut mussutettua tuota pientä palaa enemmän. Niin maukasta se oli!


No jos nyt vikojakin pitää löytää (niinkuin mulla aina on tapana), niin tuorejuustokerros oli hieman rakeinen. Mutta senkin maistoi vain jos maisteli erikseen. Rakeisuus johtunee siitä, että piirakka vaati paksuutensa ansiosta hieman pidemmän paistoajan ja tuorejuustoseos hieman "kuivui". Itse käytin 25 cm vuokaa, mutta piirakka ehkä kannattaa tehdä hieman isompaan vuokaan, niin se kypsyy nopeammin, ja tuorejuustokerroskin pysyy lyhyemmällä paistoajalla sileämpänä. Vaikkakin (toistan edelleen samaa) eipä sitä hieman rakeista tuorejuustoa huomannut kun tuosta kokonaisuudesta.



Yö jääkaapissa tasoitti raparperin kirpeyttä niin paljon, että sitä ei oikeastaan enää edes huomannut. Piirakka maistui tämän vuoksi edellisiltaa makeammalla ja oli ehkä enemmänkin valkosuklaapiirakka kuin raparperipiirakka. Kauramuru oli pehmennyt, mutta oli silti tosi hyvä. Eli ihan sama missä vaiheessa piirakkaa söi, se maistui joka kerta. Myös muu perhe piti tästä paljon.


Jos tykkää kirpeästä, voi raparperia heittää mukaan reilumminkin. Tai vastaavasti vähentää hieman sokerin määrää tai laittaa vaikka pelkästään valkosuklaata tuomaan makeutta. 

Valkosuklaa-raparperipiirakka

n. 25 cm pyöreään korkealaitaiseen piirakkavuokaan

Muruseos ja pohja:
2.5 dl vehnäjauhoja
2 dl isoja kaurahiutaleita
1.5 dl sokeria
1 tl leivinjauhetta
1 tl soodaa
1 tl vaniljasokeria
1.25 dl juoksevaa rasvaa
 

Pohjataikinaan:
noin 2/3 muruseoksesta
1.25 dl piimää
1 kananmuna
 
Täyte:
n. 6 dl (n. 300 g) raparperin paloja
200 g maustamatonta tuorejuustoa
1 rkl sokeria
  1 muna
 2 rkl vaniljasokeria
100 g valkosuklaata

Ohje:
Sekoita keskenään vehnäjauho, kaurahiutaleet, sokeri, leivinjauhe, sooda sekä vaniljasokeri ja lisätään juokseva rasva. Sekoita murumaiseksi seokseksi. Ota taikinasta reilu 2/3 ja lisätään siihen piimä ja kananmuna ja vatkaa sileäksi taikinaksi. Levitä taikina vuoan pohjalle. Valmistetaan täyte sekoittamalla keskenään tuorejuusto ja sokerit sekä kananmuna. Lisää seokseen sulatettu valkosuklaa. Levitä täyte pohjan päälle. Ripottele päälle vielä raparperin palat. Ripottele päällimmäiseksi vielä loput 1/3 muruseoksesta. Paista 180 asteessa n. 40 minuuttia, kunnes piirakka tuntuu keskeltä kevyesti paineltuna kiinteältä, mutta pehmeältä. Anna jäähtyä kunnolla.

Vinkki:
* Piirakasta tulee korkea, joten käytä tarpeeksi korkealaitaista vuokaa. Voit myös tehdä piirakan isompaan vuokaan, jolloin siitä tulee matalampi. Tällöin paistoaikakin on lyhempi ja tuorejuustokerroskin pysynee sileänä.



torstai 26. kesäkuuta 2014

Valkosuklaa-raparperimuffinit

Juhannuksen aikaan tuli tehtyä jotain, mitä en juuri koskaan tee. Nimittäin leivoin toistamiseen samalla tutulla ohjeella. Mieleni teki tehdä raparperista jotain helppoa, mihin tulisi myös valkosuklaata. Muistin vuosia sitten tekemäni herkulliset valkosuklaa-raparperimuffinit. Ajattelin, että ehkä makuni on niistä päivistä muuttunut, ja halusin kokeilla pitkästä aikaa niitä. Ja kyllä maistuivat edelleen, aivan ihania!



Tai no ei tämäkään ole ihan prikulleen identtinen edellisen kanssa (vanha ohje löytyy täältä.). Testailin muutama vuosi sitten useampaakin samankaltaista ohjetta ja tämä jäi helppoudessaan ja maukkaudessaan mieleeni.


Muffinit ovat tosi meheviä, sillä taikinaan upotetut valkosuklaan palaset tuovat raparperin lisäksi muffiniin ihanaa kosteutta. Kirpeä raparperi ja makea valkosuklaa sopivat tunnetusti muutenkin yhteen mielettömän hyvin.
 

Kuten usein, myös näissä raparperin kirpsakkuus on voimakkaimmillaan heti tuoreena ja se tasaantuu seuraavaan päivään mennessä. Siis jos näitä vain on enää silloin jäljellä ;) Kirpeitä nämä eivät kuitenkaan ole, vaan enemmänkin makeita, ihanan valkosuklaisia.


Muffinit ovat kaiken lisäksi todella helppoja tehdä, sillä taikinaa varten ei tarvita vatkainta. Aineet vain nopeasti sekaisin ja uuniin. 

Valkosuklaa-raparperimuffinit

n. 16 kpl

Aineet:
2 munaa
1.5 dl sokeria
1.25 dl piimää
0.75 dl juoksevaa rasvaa
3.25 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
0.5 tl soodaa
1 rkl vaniljasokeria
100 g valkosuklaata
3 dl (n. 150 g) pieniä raparperin paloja 

Ohje:
Pilko suklaa reilun puolen sentin kokoisiksi paloiksi. Sekoita munat ja sokeri puuhaarukalla. Sekoita joukkoon sula rasva ja piimän kanssa. Lisää kuivat aineet. Sekoita tasaiseksi, mutta älä vaivaa taikinaa. Kääntele joukkoon raparperin palaset ja rouhittu suklaa. Jaa taikina muffinssivuokiin ja paista uunin keskitasolla 180 asteessa n. 15-20 minuuttia, kunnes muffinit ovat kypsiä. Koita kypsyys esim. hammastikulla. Jos tikkuun ei tartu raakaa taikinaa, on muffinit kypsiä. Anna jäähtyä. Voi halutessasi ripotella hieman tomusokeria pinnalle koristeeksi.

Vinkki:
* Kokeile korvata raparperi muilla kirpeillä marjoilla. Esimerkiksi puolukoilla, punaherukoilla tai vadelmilla.


Ulkona oli kuvaushetkellä pitkästä aikaa hieman aurinkoista, joten siirryin sinne kuvailemaan. Oli tosi kiva kuvailla, kun valoa oli joka puolella. Montaa kuvaa en ehtinyt kuitenkaan nappaamaan pienten sormien tullessa pöytään hakemaan omiaan.. :)


Osa suklaanpaloista suli taikinan joukkoon, ja osa jäi herkullisiksi makeiksi sattumiksi. Muffinien vaniljainen tuoksukin oli niin herkullinen, että ensimmäinen kuvausta varten halkaistu muffini katosi nopsaan parempiin suihin ja tästä viisastuneena nappasin seuraavat kuvat äkkiä ennen katoamista.



tiistai 24. kesäkuuta 2014

Pellillinen marjapiirakkaa


TaikakakkujenTaru on useasti tehnyt äitinsä ohjeella pellillisenpiirakkaa milloin milläkin marjalla ja täytteellä. Tarun kehut ovat olleet sitä luokkaa, että pakkohan sitä ohjetta oli itsekin kokeilla. Ja olipas todella hyvä, että kokeilin! Piirakka nimittäin oli todella ihanaa. Juuri niin kuohkea, pehmeä, ehkä jopa hieman höttöinen sekä mahtavan paksu, kuin Taru oli kertonut. Tätä teen taatusti vielä uudestaankin! Piirakka hupeni todella nopeasti ja maistui todella hyvin myös piirakkaa maistelleille vieraille, jotka pyysivät ohjeen heti mukaansa. Kiitos vielä kerran Taru, että jaoit tämän ohjeen kanssamme! :D


Piirakka siis hupeni silmissä, enkä ehtinyt ottamaan kunnon kuvaa. Yllä oleva kuvakin on napattu ennen piirakan uuniin laittamista. Kahvittelun jälkeen raparperin kohdalta löytyi vielä yksi kuvauskelpoinen pala, joten nappasin siitä häthätää pari kuvaa. Toivottavasti kuvista välittyy piirakan paksuus ja pehmoisuus. Jos ei, niin piirakkaa kannattaa ehdottomasti kokeilla itse ;)


En osannut päättää minkä makuista piirakkaa tekisin, joten laitoin erilaisia pakkasesta löytämiäni marjoja ja hedelmiä. Yhteen nurkkaan tuli mansikan lisäksi testimielessä mustaherukoita, toiseen punaherukoita, kolmanteen raparperia ja neljänteen vadelmia ja mustikkaa. Ensimmäinen makuyhdistelmä yllätti sopivuudellaan. Makea mansikka pehmensi mustaherukan voimakasta makua ja ne olivat oikein oiva pari.

Vaniljanystävänä muutin ohjetta sen verran, että lisäsin pohjaan vaniljasokeria. Muuten pidin pohjan samanlaisena. Käytin 7% kermaa, mutta sen voi varmaan hyvin korvata maidolla. Vaniljakastike kruunasi piirakan tällä kertaa. Tarun alkuperäisohjeessa piirakan päälle kuuluu kermaviili- tai maitorahkapäällinen, ja tällöin erillistä kastiketta ei kaivata. Tai no olisi piirakka maistunut toki ilman mitään lisäjuttuja, mutta eipä siitä haittaakaan ollut. Tässä vielä käyttämäni ohje:


Pellillinen piirakkaa

Aineet:
4 munaa
4 dl sokeria
2 dl maitoa
2 dl kermaa
  2 dl juoksevaa margariinia tai 200g sulatettua voita tai margariinia
7 dl vehnäjauhoja
5 tl leivinjauhetta
1 rkl vaniljasokeria

Päällinen:
Raparperin paloja
 Mansikoita ja mustaherukoita
Vadelmia ja mustikoita
Punaherukoita..
Sokeria

Ohje:
Vatkaa munat ja sokeri paksuksi, vaaleaksi vaahdoksi.  Sekoita kerma, maito ja sula rasva keskenään. Sekoita toisessa kulhossa leivinjauhe ja vaniljasokeri vehnäjauhoihin. Lisää kuivat aineet ja nesteet vuorotellen muna-sokerivaahtoon kolmessa erässä. Kaada taikina syvälle leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Laita päälle haluamiasi marjoja tai hedelmiä. Alla olevat kuvat on otettu ennen kuin piirakka kävi uunissa. Marjat upposivat pehmeän taikinan syvennyksiin paiston aikana.




Ripottele päälle vielä hieman sokeria. Paista keskitasolla 200 asteessa n. 30-35 minuuttia. Anna jäähtyä hetki ennen nauttimista.

Vinkit:
* Voit tehdä piirakkaan myös kermaviili- tai maitorahkapäällisen:
400 g (2 prk) kermaviiliä tai 500 g (2 prk) maitorahkaa
2 munaa
½-1 dl sokeria
1 rkl vaniljasokeria 
Paista piirakkaa tällöin n. 35 minuuttia.
* Päälle voi ripotella myös vaikka kauramuruseosta (50 g rasvaa, 0.5 dl sokeria, 2 dl kaurahiutaleita, ripaus vaniljasokeria)
* Taikinan voi maustaa vaikka kardemummalla tai kanelilla. 
 


Piirakan kannattaa antaa jäähtyä kunnolla, jotta maut tasaantuvat. Itse kävin malttamattomana piirakan kimppuun vielä kun se oli kuuma ja miltei poltin kieleni. Pohja vaan oli niin ihanan pehmoinen, että olisi ollut silkkaa kidutusta odotella piirakan jäähtymistä :)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...